Tunnelmia avajaisjuhlista

Armoa!-näyttelyn avajaisjuhlat ovat ohi! Olo on helpottunut ja iloinen, mutta yhä vähän pökkeröinen. Olen yhä heräillyt öisin "muistamaan" asioita, jotka pitäisi ehtiä hoitamaan ennen pippaloita, ja sitten tajunnut, että nehän menivät jo. Viime yön tosin nukuin kuin tukki, eli ehkä tästä vielä toivutaan.

Avajaiset pidettiin eläinten päivänä 4.10.2017. Sain askartelukaupasta vapaata koko päiväksi, joten pystyin aloittamaan järjestelyt jo aamutuimaan. Aloitin fiksatisoimalla työt ulkona kaatosateessa katoksen alla. Lakan kuivuttua pakkasimme maalaukset Korpun kanssa laatikoihin ja autoon sateenvarjon suojaamana. Sade oli onneksi jo laantunut hieman, kun pääsimme Kulttuurikahvila Laiturille. Pienen edestakaisin juoksemisen, kaukaa ja läheltä -zoomailun sekä mielenmuutosten jälkeen jokainen kuudestatoista maalauksesta löysi paikkansa kahvilan seiniltä (tuntuu muuten ihan älyttömän oudolta nähdä omat teoksensa seinällä. Ihan kuin ne olisivat väärässä todellisuudessa).

Tämän jälkeen ajoimme hakemaan vuokraamamme kuohuviinilasit sekä ostamaan vieraskirjan ja sitten oli aika palata hetkeksi kotiin. Pikaisen lounaan jälkeen Korppu lähti töihin ja minä rupesin näpyttelemään tervetulopuhetta, viimeistelemään teoslappusia sekä tekemään illaksi naposteltavaa (pieniä kolmioleipiä cocktail-tikuissa). Puheen kanssa olin ihan täydellisessä jumissa, joten loppujen lopuksi kopioin Kiitosta ja kritiikkiä kirkolle -blogimerkintäni sitä varten. Näpyttelytyö sai jatkoa, kun tajusin, että paikalle saattaisi saapua myös ilmoittautumisen skipanneita ihmisiä: oli kirjoitettava tarjoiltaville herkuille aineosalistat, jos heillä sattuisikin olemaan allergioita.

Sitten yhtäkkiä kello olikin jo puoli viisi ja Korppu tuli töistä. Haimme tilaamani mansikkatökkäyskakut Kahvila Kissatenista (NAM) ja suuntasimme takaisin Laiturille. Iskimme teoslaput seiniin, asettelimme pöydät uusiksi ja laitoimme tarjoiltavat niille. Ja toki muitakin hommia  oli selvitettävänä (emme osanneet käyttää projektoria ja artisti Matias Kankaan kitara hajosi...). Hommat olivat valmiina viittä vaille kuusi, jolloin osa vieraista oli jo saapunut paikalle.

Avajaisjuhlat alkoivat kaikesta kiireestä huolimatta rennoissa tunnelmissa. Vieraita saapui yhteensä noin 42. Kakkua, kuohujuomaa ja kolmioleipiä oli varattu 50:lle ihmiselle, joten aika nappiin meni. Alkuperäisen suunnitelman mukainen aikataulu oli seuraava:

• klo 18.00: Näyttely avautuu
• klo 18.15: Tervetulopuhe ja -maljat
• klo 18.25: Terveiset Carol J. Adamsilta
• klo 18.40: Jutustelua ja mutustelua
• klo 19.00: Artisti Matias Kangas esiintyy

Maljapuhe viivästyi hieman (aloitin sen vasta n. 18.30), mutta mitäpä pienistä. Jos vielä tulevaisuudessa saan mahdollisuuden pitää näyttelyitä, niin pitäisi varmaan säästää enemmän aikaa juttelulle ja maalausten katsomiselle. Puheen piti minun ja Adamsin lisäksi myös pastori Pauliina Kainulainen, mistä olen hyvin otettu ja kiitollinen.

Carol J. Adamsin puhe esitettiin videotallenteena.

Artisti Matias Kangas esiintyy.

Harmi, etten ihan ehtinyt juttelemaan kaikkien vieraiden kanssa. Niillä, joiden kanssa ehdin keskustella, oli todella jänniä ja hienoja ajatuksia näyttelystä.

Myös kolme koirakaveria osallistui avajaisiin.

Kaiken kaikkiaan avajaiset menivät vallan mainiosti. Artistille saatiin uusi kitara, kakku oli kaikkien mieleen, taide puhutteli, eläinten oikeudet ja eläinteologia kiinnostivat ja tunnelma oli katossa. Tarkoitus suunnata jatkoille Amarilloon, mutta pitkän päivän jälkeen kotisohva vei voiton.

Taiteilija täpinöissään.

Kotona huomasin, että paitani oli ollut koko avajaisten ajan väärin päin ja että yhdellä teoksella oli väärä nimi lapussa. Mutta mitäs me pienistä.

Näyttely on esillä 30.10. saakka Laiturin aukioloaikoina, käykää ihmeessä tutustumassa!